8.11.2022 | Uutiset
Molekulaarisen lääketieteen alan väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on malignin eli pahanlaatuisen gliooman geeni- ja immunoterapian kehittäminen rotan aivosyöpämalleissa. Malignit glioomat ovat yleisimpiä primaareja aivokasvaimia. Glioomien aggressiivisen ja invasiivisen luonteen vuoksi potilaiden ennuste on huono. Kaikkein pahanlaatuisimmalle muodolle, glioblastoomalle, ei ole parantavaa hoitoa. Sen vuoksi uusien hoitomuotojen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ensimmäisessä osatyössä osoitettiin uusi molekulaarinen mekanismi, jossa adenovirusvälitteinen geenihoito yhdistettynä aihiolääke gansikloviirin kanssa paransi kemoterapiana käytetyn temotsolomidin tehoa syöpäsoluissa. Tämä johti terapeuttiseen yhteisvaikutukseen ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Myös ihmisillä nämä kaksi hoitoa voitaisiin mahdollisesti yhdistää paremman hoitovasteen aikaansaamiseksi.
Toisessa osatyössä arvioitiin lentivirusvälitteisen geeniterapian metabolista vastetta rotan C6-aivosyöpämallissa ja verrattiin sitä perinteisiin magneettikuvauksella nähtäviin hoitovasteisiin. Geeniterapia pidensi keskimääräistä selviytymisaikaa, kun taas verrokkieläimillä nähtiin päinvastainen tulos. Tutkimus osoitti, että uudenlainen hyperpolarisaatioon perustuva magneettikuvantaminen voi tarjota vaihtoehtoisen tavan kuvata kasvainten metabolisia vasteita geeniterapiahoidossa. Tämän menetelmän hyödyntäminen voi auttaa onnistuneen hoitovasteen havaitsemista potilailla.
Kolmannessa osatyössä ihmisen interleukiini-2 (IL-2) -geeni kloonattiin lentivirusvektoriin. Toiminnallisen IL-2-vektorin tehoa arvioitiin rotan BT4C/BDIX-aivosyöpämallissa. Useimmilla IL-2-geenisiirrolla hoidetuilla eläimillä havaittiin vakavia sivuvaikutuksia, ja lisäksi näiden eläinten imusolmukkeissa oli viitteitä voimakkaasta immuunireaktiosta. Näin ollen turvallinen annosvaste on tärkeää säätää jatkotutkimuksissa, jotta tällaiset haittavaikutukset voidaan ehkäistä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöskirjatyöstä saadut tulokset luovat pohjaa uusien menetelmien kehittämiselle malignia glioomaa sairastavien potilaiden hoitoon.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimukseni on jatkumoa professori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmän uraauurtavalle tutkimustyölle geeniterapiahoitojen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin rotan aivosyöpämalleissa, joissa kokeellisten geeniterapiahoitojen tehoa ja turvallisuutta pystytään arvioimaan solukokeiden ohella.
Filosofian maisteri Venla Olssonin väitöskirja Gene therapy and immunotherapy for malignant glioma - Development of novel therapies in rat models of brain cancer (Pahanlaatuisen gliooman geeni- ja immunoterapia - Uusien hoitojen kehittäminen rotan aivosyöpämalleissa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Minn Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja: FM Venla Olsson, venla.olsson(a)uef.fi