Itäisessä syöpäkeskuksessa on käynnissä viisi kehitysprojektia, joiden tarkoituksena on edistää syöpäkeskukselle asetettuja tavoitteita sekä tiivistää alueellista yhteistyötä. Kehitysprojektit rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä valtionavustuksella.
Sädehoidon toteutuksessa yksi tärkeimmistä välivaiheista on hoidettavan kohteen määrittäminen potilaasta otettuihin leikekuviin. Kohdealueet rajataan sädehoitolääkärin toimesta jokaiselle sädehoitopotilaalle yksilöllisesti tietokonetomografia (TT)- tai magneettiresonanssi (MR)-leikekuviin. Vaikka kohdealueiden rajauksiin löytyy kansainvälisiä ohjeistuksia ja suosituksia, on sädehoitopotilaan hoitokohteen rajaaminen ehdottomasti suurin yksittäinen epätarkkuus modernin sädehoidon toteutuksessa. Lisäksi sädehoidon suunnitteluprosessiin kuluvasta ajasta merkittävä osa kuluu hoitokohteiden ja kriittisten rakenteiden rajaamiseen. Tässä projektissa sädehoitoprosessin automatisoinnilla yhdenmukaistetaan sädehoidon kansallista toteutusta sekä säästetään hoitoyksiköiden resursseja.
Syöpähoitojen yksilöllistämisen tavoitteena on löytää jokaiselle potilaalle paras mahdollinen hoitovaihtoehto ja näin vähentää tehottomien lääkkeiden käyttöä ja syöpäkuolleisuutta syövänhoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi. Geeniprofiloinnilla on tärkeä merkitys syöpähoitojen yksilöllistämisessä. Sekä veri- että syöpäkasvainnäytteen yhtäaikaisella sekvensoinnilla voidaan saada laaja kokonaiskuva sekä syöpään vaikuttavista perinnöllisistä tekijöistä että syöpäkasvaimen geneettisistä ominaisuuksista. Sekvensoinnin tulosten avulla voidaan paitsi arvioida sairastumisriskiä syöpään, myös saada arvokasta tietoa potilaan hoitoennusteesta.
Syövänhoidon arvioinnin ja kehittämisen kannalta on olennaista luoda yhtenäinen datakokonaisuus koko Itäisen syöpäkeskuksen alueelta. Olemassa olevista tietojärjestelmistä saadaan jo nykyisellään koostettua hyödyllistä dataa (leikkaustoiminta, poliklinikkakäynnit, vuodeosastojaksot, päivystyskäynnit ja teho-osastohoito) ja hoitotuloksia voidaan mitata keräämällä tietoa selviytymisestä, sairauden etenemisestä tai uusiutumisesta sekä toimenpiteiden akuuteista komplikaatioista. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka pystyy tuottamaan tietoa hoitotulosten ja kustannusten kehittymisestä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, vertailemaan kustannuksia eri potilasryhmien ja hoitovaihtoehtojen välillä sekä ymmärtämään välillisiin ja välittömiin suoritteisiin liittyviä kustannuksia.
Kliiniset lääketutkimukset mahdollistavat uusien hoitojen varhaisen käyttöönoton, ylläpitävät syöpäkeskusten tutkimuksen korkeaa tasoa sekä lisäävät henkilökunnan ammattitaitoa. Syöpälääketutkimuksista hyötyvät sekä potilaat, jotka saavat uusia hoitomuotoja ennen kuin ne ovat yleisesti käytettävissä, että yhteiskunta, joka pystyy vastaamaan syövänhoidon kustannusten nousun aiheuttamiin haasteisiin.
Yksi keskeinen keino kliinisten syöpälääketutkimusten edistämiseksi on vahvan kansallisen sekä alueellisen yhteistyön tiivistäminen. Myös Cancer IO:n julkaisemassa raportissa yksi keskeinen suositus kliinisten syöpälääketutkimustoiminnan edistämiseksi koskee yhteistyötä.
Alueellisilta syöpäkeskuksilta sekä perustettavalta koordinoivalta yksiköltä odotetaan aktiivista näkyvyyttä. Itäisen syöpäkeskuksen visuaalista viestintäilmettä on kehitetty edeltävinä vuosina, ja laaja päivitys internetsivujen ulkoasuun toteutettiin vuonna 2021.
Kun koordinoiva yksikkö on perustettu, on myös aiheellista tehostaa sekä yhtenäistää yhä edelleen kunkin alueellisen syöpäkeskuksen viestintäilmettä huomioiden kansallinen viestinnällinen kokonaisuus.