5.6.2024 | Uutiset

Ikääntyneiden syövän hoito edellyttää erityistä huomiota

Syöpätapausten määrä lisääntyy vauhdilla, ja ennusteen mukaan vuonna 2035 Suomessa todetaan noin 46 500 uutta syöpätapausta. Yksi keskeinen syy syöpien ilmaantuvuuden kasvuun on se, että ihmiset elävät pidempään. Vuonna 2020 Suomessa todettiin noin 35 000 uutta syöpää, joista 38 % oli yli 75-vuotiailla. Itäinen syöpäkeskus (FICAN East) kokosi toukokuun lopulla laajan joukon alueen asiantuntijoita yhteiseen kehittämispäivään keskustelemaan ikääntyneiden syövän hoidossa huomioitavista erityispiirteistä ja hoitoon liittyvistä käytännöistä.

Iäkkään syöpäpotilaan hoidon suunnittelu vaatii tarkkaa harkintaa, jossa potilaan yksilölliset ominaisuudet ja kokonaistilanne arvioidaan huolellisesti. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa sekä lääkäriä että potilasta muodostamaan käsityksen siitä, minkä tyyppinen hoito hyödyttää potilasta eniten.

Ikääntyminen aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, jotka vaikuttavat syöpähoitojen siedettävyyteen ja tehoon. Esimerkiksi munuaisten toiminnan heikkeneminen, muut sairaudet ja yleiskunto vaikuttavat merkittävästi potilaan kykyyn sietää hoitoja. Hoidon haitat voivat johtaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen ja jopa pysyvään hoivan tarpeeseen.

"Iäkkäiden potilaiden syöpähoitoa suunniteltaessa on keskeistä arvioida, ylittääkö hoidosta odotettavissa oleva hyöty sen mukanaan tuomat haitat ja riskit, kun huomioidaan odotettavissa oleva elinaika ja haittavaikutusten sieto ja vaikutus arkielämään," toteaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Mikko Reinikainen.

Myös syövän hoidon tavoite ja käytettävissä olevat hoitomuodot vaikuttavat luonnollisesti hoidon valintaan. Osa syöpähoidoista, esimerkiksi hormonaaliset hoidot, aiheuttavat yleensä vähemmän vakavia haittavaikutuksia ja voivat soveltua hieman hauraammallekin potilaalle.

Monien syöpähoitojen kohdalla iäkkäällä ja hauraalla potilaalla hoidot aiheuttavat kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös hyväkuntoisen iäkkään potilaan hoito vaatii yksilöllistä harkintaa, koska kyky toipua hoidon haittavaikutuksista on usein heikentynyt.

Keskeistä hoidon suunnittelussa on kokonaiskuvan muodostaminen ja pyrkimys potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – toisinaan vähemmän on enemmän. Oikea-aikainen oireenmukainen hoito on ensiarvoisen tärkeä osa laadukasta hoitoa.

Hoidon valinnan perusteet sekä hoidon tavoite, haittavaikutukset ja riskit tulee kertoa ymmärrettävästi potilaalle. Myös potilaan oma toive on tärkeää ottaa huomioon hoidon suunnittelussa.

"Iäkkäiden potilaiden toimintakyky ja hauraus vaihtelevat, ja vointi tulee arvioida huolellisesti, mikäli syöpähoitoja suunnitellaan. Potilaan oikeus on kuulla ja ymmärtää hoidon valintaan liittyvät seikat ja osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon" korostaa Siun soten syöpätautien ja sädehoidon ylilääkäri Liisa Sailas.

Ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet tulee huomioida myös syövän kirurgista hoitoa suunniteltaessa. Mahdollisen heikentyneen yleiskunnon lisäksi ikääntyneiden kudokset ovat hauraampia ja heillä on usein enemmän leikkauksessa huomioitavia lääkityksiä käytössä. Keskeistä on arvioida potilaan toipumispotentiaali leikkauksesta ja mahdollisista komplikaatioista.

"Ratkaisevaa on kokonaisuus, jossa otetaan huomioon myös potilaan toimintakyky ja yleiskunto. Jokainen hoito tulee suunnitella yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa," toteaa Keski-Suomen hyvinvointialueen, sairaala Novan, gastrokirurgi Kyösti Tahkola.

Onkogeriatrinen arviointi tukee hoidon suunnittelua

Kokonaisvaltaisessa geriatrisessa arvioinnissa kartoitetaan muun muassa potilaan toimintakyky, kognitio, ravitsemustila sekä perussairaudet ja lääkitys. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva, joka auttaa arvioimaan yksilöllisesti iäkkään potilaan hoitoon liittyviä riskejä ja muodostamaan potilaalle parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman. Arviointi on apuna syöpälääkärin vastaanotolla, kun varsinaista syövän hoitosuunnitelmaa laaditaan, yhdessä potilaan kanssa.

Syöpäpotilaan geriatrisen arvioinnin on todettu vähentävän syöpähoidon haittavaikutuksia ja parantavan potilaiden elämänlaatua heikentämättä elossaoloa. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa myös tunnistamaan esimerkiksi ravitsemuksen, mielialan ja muistin ongelmia, jotka jäävät muutoin herkästi huomioimatta ja hoitamatta.

"Kyseessä on kansainvälisesti suositeltu menetelmä iäkkäiden syöpäpotilaiden arviointiin, jonka tavoitteena on auttaa hoidon suunnittelussa potilaan kokonaisvaltainen tilanne ja yksilölliset ominaisuudet huomioiden," kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen geriatri (palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys) Maarit Orilahti.

Geriatrian resurssit eivät riitä jokaisen iäkkään syöpäpotilaan arviointiin. Seulontatestin, kuten G8-seulan, avulla voidaan tunnistaa laajempaa arviota tarvitsevat potilaat. Jokaisen erikoisalan tulisi myös osata arvioida iäkkään potilaan hauraus oman erikoisalansa näkökulmasta ja huomioida sen vaikutus hoidon suunnitteluun.

Käytännöt Itäisellä yhteistyöalueella

Itäisen syöpäkeskuksen alueella sekä Jyväskylässä (Hyvaks, sairaala Nova) että Joensuussa (Siun sote), toteutetaan systemaattisesti onkogeriatrista arviointia tai yli 75-vuotiaiden onkologisten potilaiden toimintakykyarviota. Toimintamallit on muodostettu olemassa olevat resurssit huomioiden; hoitajan tekemällä kartoituksella on keskeinen rooli molemmissa malleissa ja Jyväskylässä myös geriatri on vahvasti toiminnassa mukana. Kokemukset toiminnasta ovat myönteiset ja arviointi on koettu hyödylliseksi hoidon suunnittelussa.

Muualla onkogeriatrisen arvioinnin tarve on tunnistettu, mutta toimintamalli on vielä suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa.

Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) kehittämispäivä toi esiin ikääntyneiden syövän hoidon erityispiirteitä ja geriatrisen toimintakykyarvioinnin merkitystä hoidon suunnittelussa. Tilaisuuden osallistujat ilmaisivat vahvan tahtotilan kehittää onkogeriatrista toimintaa ja korostivat koulutuksen ja verkostoitumisen merkitystä. Yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan mahdollisimman yhdenmukaiset ja tehokkaat toimintamallit koko Itäisellä yhteistyöalueella ja mahdollisuuksien mukaan jatkossa koko Suomessa.

Lisäksi toimintamallin laajentaminen jo syövän diagnostiikkavaiheeseen koettiin tärkeänä kehityskohteena, sillä tämä säästäisi hauraan iäkkään potilaan turhilta tutkimuksilta ja mahdollistaisi nykyistä varhaisemmin aloitetun hyvän oireenmukaisen hoidon.

Ikääntymiseen liittyvien erityispiirteiden huomiointi syövänhoidossa on keskeisessä asemassa niin potilaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisessa kuin palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaisessa voimavarojen käytössä. Iäkkäiden syöpäpotilaiden määrän lisääntyessä tämä on tärkeä kokonaisuus myös kansallisesti pian käynnistyvässä syöpästrategiatyössä.

  

Kuva. Kehittämispäivään osallistui yli 70 alueen ammattilaisen lisäksi myös Itäisen syöpäkeskuksen johtoryhmän sekä kansallisen koordinoivan yksikön edustajia (vas. Heikki Hakkarainen, Timo Nykopp, Satu Tiainen, Liisa Sailas, Outi Kuittinen, Heikki Miettinen, Jenni Nyrkkö, Tomi Mäkelä).